Newborn cry pitch predicting reaction times and attention disengagement in 8-month-old infants

Abstract

Vastasyntyneen itkun akustiikan on arveltu heijastavan keskus- ja ääreishermoston kehitystasoa. Aiemmissa tutkimuksissa vastasyntyneiden itkun akustisten ominaisuuksien kuten keskimääräisesti korkean perustaajuuden (f0), ja perustaajuuden suuren vaihtelevuuden (SD f0) on havaittu ennustavan heikompaa kognitiivista kehitystä vauvoilla, joilla on merkittäviä lääketieteellisiä riskitekijöitä syntyessään. Ei vielä tiedetä, ennustaako varhainen itku kognitiivista kehitystä myös terveillä täysiaikaisesti syntyneillä vauvoilla. Osana laajempaa tutkimusprojektia, tässä tutkimuksessa tutkittiin yhteyttä vastasyntyneiden itkun perustaajuuden (f0) ominaisuuksien (korkeuden ja vaihtelevuuden) ja myöhemmän tiedonkäsittelyn välillä terveillä täysiaikaisilla vauvoilla. Seurantakäynnillä 8 kuukauden iässä silmänliikkeistä mitattavia reaktioaikoja ja tarkkaavuuden irrottamista eri kasvonilmeistä (neutraali, iloinen, pelokas) ja kontrolliärsykkeestä mitattiin silmänliikekameraa hyödyntäen. Tässä pitkittäistutkimuksessa (n = 44) havaittiin, että itkun perustaajuuden korkeus (f0) oli negatiivisesti yhteydessä tarkkaavuuden irrottamisen todennäköisyyteen 8 kuukauden iässä. Vauvat, joilla oli keskimäärin korkeampi itkun perustaajuus vastasyntyneenä, irrottivat vähemmän todennäköisesti tarkkaavuuttaan huomion kohteena olevasta ärsykkeestä 8 kuukauden iässä. Yhteyden voimakkuus pysyi samana, kun lapsen ikä, syntymäpaino ja pään ympärysmitta syntymähetkellä ja itkun vaihtelevuus oli otettu huomioon. Itkutaajuuden vaihtelevuus (SD f0) ei ollut yhteydessä tarkkaavuuden irrottamistodennäköisyyteen. Tässä pitkittäistutkimuksessa ei havaittu kummankaan vauvan itkun perustaajuusmuuttujan osalta merkitsevää yhteyttä silmänliikkeiden reaktioaikoihin 8 kuukauden iässä (n = 54), eikä molempien itkun taajuusmuuttujien yhteinen selitysosuus usean muuttujan lineaarisessa regressiomallissa ollut merkitsevä reaktioaikojen suhteen, kun lapsen ikä, syntymäpaino ja -pään ympärysmitta oli huomioitu. Yhteenvetona, tässä pitkittäistutkimuksessa havaittiin yhteys vastasyntyneen itkun korkean perustaajuuden ja tarkkaavuuden irrottamistodennäköisyyden välillä 8 kuukauden iässä. Tämä yhteys viittaa siihen, että korkea taajuus on yhteydessä keskushermoston organisaatioon ja ääreishermoston herkkyyteen ja tätä kautta vaikutus heijastuu myös tarkkaavuuden prosesseihin. Jatkossa tästä aiheesta on tärkeää tehdä tarkentavaa tutkimusta vauvoilla, jotka ovat syntyneet ilman, että heillä on merkittäviä lääketieteellisiä riskitekijöitä. Jatkotutkimuksissa, joissa itkun ennustevaikutuksia tarkastellaan tarkkaavuuteen liittyen, tulisi kiinnittää myös huomiota sosioemotionaalisiin riskitekijöihin syntymän ja ensimmäisen elinvuoden aikana, koska näillä tekijöillä on aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaikutus ääreishermoston herkkyyteen ja tarkkaavuuden prosesseihin